On olemassa vain yksi tapa lukea sanomalehti, minun tapani. Jotta homma ei olisi liian helppoa, lukemiseen liittyy paljon sääntöjä.
Satakunnan Kansa luetaan etusivulta alkaen kohti takakantta. Jos aika on tiukalla, urheilusivut saa jättää lukematta. Joskus ani harvoin, kun miehen kädet ovat vikkelämmät kuin omat, lehden voi aloittaa myös mistä tahansa palasta, jonka saa pihistettyä. Mahdollisimman pian on kuitenkin pihistettävä loputkin. Myös liitteet luetaan alusta loppuun, aina ennen runkolehteä. Poikkeukset: Virta-liitteestä luetaan vain oman talon tuotanto ja Sunnuntai aloitetaan Pikku Kansa –sivusta, koska Vennin mielestä Gunnar on cool.
Helsingin Sanomat luetaan arkisin järjestyksessä A, D, mielipideosio ja loput. Lauantaisin, jos on vapaapäivä, lehti kuuluu aloittaa D-osiosta (jep, autosivut), sitten luetaan A:ta lukuun ottamatta kaikkien muiden osien lähtöjutut. A-osa luetaan iltapalalla. Lauantain mielipiteet kuuluu jostain syystä muistaa vilkaista vasta sunnuntaina.
Sunnuntai on jo helppo: ensin D kannesta kanteen, sitten E (asunnot – siis jutut, ei sentään ilmoituksia), sitten A. Muut luetaan illalla olohuoneen lattialla, jos aikaa on.
Milloin muuten vannoutunut lopusta-alkuun-sanomalehdenlukija vaihtaa lukusuuntaa? Kun perheeseen tulee ensimmäinen lapsi. Sen jälkeen ei ole enää takeita, kuinka pitkälle lehdessä ehtii, joten lopusta aloittaessa päivän pääuutinen jää suurella todennäköisyydellä aina lukematta. Ei sillä, että se useinkaan olisi mikään menetys… ;)
